Perinteinen asuntokauppa sujuu turvallisimmin

Sähköistä asuntokauppaa markkinoidaan helppona ja vaivattomana, ja asunnonostajalle voi syntyä mielikuva, että kohteen voi ostaa vaikka kotisohvalla maaten. Helppoa ehkä, mutta kenelle?

Se mikä on kiinteistönvälittäjälle helpointa, ei välttämättä ole ostajan ja myyjän etu. Olipa käytössä kuinka virtuaalisilla työkaluilla markkinoitu asunto hyvänsä, myyjän ja ostajan vastuut ovat ennallaan. Myyjällä on velvollisuus kertoa asunnosta eli tiedonantovelvollisuus. Ostajalla on edelleen velvollisuus tietää mitä ostaa, eli hänellä on niin sanottu selonottovelvollisuus asunnosta. Sähköinen asuntokauppa on kuitenkin niin tuore ilmiö, että sitä ei ole vielä mukana hyvän välitystavan ohjeissa.

Laissa määritellään selonottovelvollisuudesta muun muassa seuraavaa:

Käytetyn asunto-osakkeen kauppaa sääntelevän asuntokauppalain 6 luvun 12 §:n mukaan: ”Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.

Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa.

Ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos ostajan ei kaupantekoajankohtana voida edellyttää käsittäneen kyseisen seikan merkitystä tai jos hänellä on ollut aihetta olettaa, että se oikaistaan ennen asunnon hallinnan luovutusta. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti eikä myöskään sikäli kuin tämän luvun 19 §:stä muuta johtuu.”

Kiinteistön kaupassa sovellettavan maakaaren 2 luvun 22 §:n mukaan puolestaan:Ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä.

Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.

Myyjä ei vapaudu vastuusta 1 ja 2 momentin nojalla, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti.”

Tieto kulkee parhaiten kasvokkain

Kasvokkain kohdatessa kiinteistönvälittäjä näkee jo ostajan kehonkielestä mahdolliset epäröinnit, jotka etäkommunikoinnissa jäävät havaitsematta. Asuntoon paikan päällä tutustuessaan ostaja saa esiin nouseviin kysymyksiin vastauksen heti.

Ellei ostajalle tarjota mahdollisuutta tutustua kohteeseen hänen haluamassaan laajuudessa, lisääntyy tuntuvasti riski, että kaupan kohteesta reklamoidaan ja riidellään jälkikäteen.

Pelkän videon tai 360-virtuaaliesittelyn perusteella ostajan ei ole helppo saada käsitystä kaikista asioista, jotka vaikuttavat asumiseen.

Kuvien tai pohjapiirroksen perusteella voi olla hankala hahmottaa vaikkapa tilojen mittasuhteita ja kalusteiden sijoittelua. Vain paikan päällä käyden ostaja havaitsee muun muassa, millaisia ääniä asuntoon kuuluu, mitä ikkunoista tarkalleen näkyy, miltä asunnossa tuoksuu ja miten virheettömässä kunnossa nettiesittelyssä näkymättömät paikat ovat.

Näistä syistä asuntokauppa sujuu vaivattomimmin sekä ostajan että myyjän kannalta, kun ostajalle annetaan mahdollisuus paneutua kohteeseen perusteellisesti, paikan päällä käyden.

Tarkkuutta myös ostotarjouksen tekoon

Sähköiset työkalut toki helpottavat asuntokaupan tekoa monin tavoin. Mutta omaa kotia myytäessä tai ostaessa on pelissä muutakin kuin bittejä. Asuntokaupassa on mukana tunnetta ja iso summa rahaa. Kaupan turvalliseen toteutukseen tarvitaan juridista osaamista ja ihmissuhdetaitoja, joita kokeneella kiinteistönvälittäjällä on.

Kohtaaminen on tärkeää myös ostotarjouksen teossa. Molempia kaupan osapuolia miellyttävä, selkeä ja kummallekin turvallinen sopimus syntyy vasta ostajan ja kiinteistönvälittäjän kasvokkain kohdatessa ja neuvotellessa.

Jos ostaja täyttää yksin välitysliikkeen nettisivuilla olevan tarjouslomakkeen ilman kiinteistönvälittäjän apua, jokin myöhemmin ratkaisevaksi osoittautunut kohta voi jäädä merkitsemättä. Pienestä ostotarjouksen puutteesta syntyykin iso ongelma kaupan osapuolille.

Kauppakirjat on kummankin osapuolen luettava tarkasti riippumatta alustasta, jolta ne luetaan.

Kauppakirjat voi allekirjoittaa sähköisesti, mutta voi myös olla hedelmällistä ja luottamusta lisäävää, jos kaupantekotilanteessa myyjä ja ostaja kohtaavat. Vapaamuotoisessa keskustelussa myyjällä voi tulla mieleen vaikkapa hyödyllisiä vinkkejä uudelle asukkaalle.