PUOLISON EDUSTAMINEN YHTIÖKOKOUKSESSA.

Samassa huoneistossa asuvat avo- ja aviopuolisot eivät tarvitse keskinäistä valtakirja, vaan toisella on asemavaltuutus, ellei toinen yhteisomistajista ole kirjallisesti kieltänyt valtuutusta toimittamalla kirjallista kieltoa rekisteröitäväksi taloyhtiön ääniluetteloon.

Kuluvalla vuosikymmenellä taloyhtiöissä on ollut epäselvyyksiä siitä, tarvitsevatko asukkaat, jotka omistavat asunnon yhteisesti, valtakirjan yhtiökokoukseen, jos kaikki eivät pääse paikalle. Tämä epäselvyys alkoi, kun uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan vuonna 2010. Aiemmassa laissa ei ollut vastaavaa epäselvyyttä, ja yhteisomistajat, kuten puolisot, saivat äänestää yhtiökokouksessa ilman valtakirjaa.

Nykyisessä laissa on kuitenkin maininta, että "huoneistossa asuvalla yhteisomistajalla ei ole äänioikeutta pelkän hallintaoikeuden tai yhteisasumisen perusteella", mikä on aiheuttanut erilaisia tulkintoja. Tämän vuoksi joissakin taloyhtiöissä on vaadittu yhteisomistajilta valtakirjoja, vaikka useimmissa taloyhtiöissä niitä ei tarvittaisi.

Nyt asiasta on tullut hovioikeuden kanta, jossa todetaan, että yhtiössä asuvat yhteisomistajat eivät tarvitse valtakirjaa toisiltaan.

Helsingin hovioikeus julkaisi 12.10.2018 päätöksen (tuomio nro 1323/S17/1140), jossa käsiteltiin osakkeenomistajan valitusta yhtiökokouksen käytännöistä. Valituksessa todettiin, että kokouksessa vain saapuneille yhteisomistajille oli annettu äänioikeus ja puheoikeus, mikä herätti kysymyksiä. Hovioikeus kuitenkin päätti, että vuonna 2010 voimaan tullut laki ei poistanut yhteisomistajien oikeutta osallistua kokoukseen ilman erillistä valtuutusta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pariskunnat, joilla on yhdessä omistamia osakkeita ja jotka asuvat yhtiössä, voivat edelleen osallistua yhtiökokoukseen ilman toisen puolison lupaa.

Tätä hovioikeuden päätöstä voidaan pitää positiivisena, koska aiemmin asiasta on ollut erilaisia mielipiteitä oikeuskirjallisuudessa. Oikeuskäytännön selkeytyminen tuo varmuutta ja vähentää epäselvyyksiä tulevissa yhtiökokouksissa.

Saman ratkaisun yhteydessä käsiteltiin myös yhtiökokouksen päätöksen pätemättömyyttä. Nykyään kokouskutsun toimittaminen osakkeenomistajalle sähköpostitse on mahdollista, mikäli osakkeenomistaja on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa yhtiölle tätä varten. Kuitenkaan yhtiö ei voi lähettää kokouskutsua sähköpostiin, vaikka osoite olisi yhtiön tiedossa, ellei osakas ole erikseen antanut lupaa sähköpostin käyttämiselle tähän tarkoitukseen.

Tilannetta teki vaikeammaksi se, että osakas oli käyttänyt sähköpostiosoitetta asioidessaan yhtiön kanssa. Hovioikeuden mukaan tämä ei kuitenkaan ollut merkityksellistä. Tärkeämpää oli se, että osakkaat eivät olleet ilmoittaneet sähköpostiosoitettaan kokouskutsujen lähettämistä varten, eikä muutenkaan ollut näyttöä siitä, että yhtiössä olisi ollut käytäntöä lähettää kokouskutsuja sähköpostilla. Hovioikeus katsoi, että joidenkin kokouskutsujen lähettäminen oli tapahtunut virheellisesti.

Vaikka virhe oli olemassa, yhtiökokousta ei silti julistettu pätemättömäksi. Hovioikeus arvioi, että koska osakas osallistui yhtiökokoukseen, virhe oli korjaantunut. Tämä päätös on yleisen oikeustajun mukainen, sillä virheelle annetaan merkitystä vain, jos sillä on ollut vaikutusta asiaan. Jos osakas lukee kutsun sähköpostistaan ja saapuu yhtiökokoukseen, päätöksiä ei voida pitää pätemättöminä vain siksi, että kutsussa on ollut virhe.

Vuonna 2011 (nro 59, S 10/787) Helsingin hovioikeus oli myös todennut, että yhtiökokousta pidettiin virheellisesti, koska se ei tapahtunut yhtiön kotipaikalla, vaan naapuripaikkakunnalla. Koska tällä ei kuitenkaan katsottu olevan vaikutusta kokouksen päätöksiin tai osakkeenomistajan oikeuksiin, virheellä ei ollut merkitystä. On tärkeää välttää muotovirheitä, mutta lain ja oikeuskäytännön mukaan virheillä tulee olla vaikutusta päätöksen sisältöön tai osakkeenomistajan oikeuksiin, jotta valitus voi onnistua.

www.matsonelkv.fi

ASIAKASPALAUTTEET

TILAA ILMAINEN ARVIO ASUNNOSTASI